Timo Kiravuo, kiravuo (at) iki.fi
Päivitetty 6.3.2002
Tämä on ohje. Ei sääntö. Eikä ohjesääntö. Kirjoitin tämän, jotta verkkoa käyttävät ihmiset tulisivat paremmin toimeen keskenään ilman että heidän täytyisi oppia kaikki kantapään kautta.
Älä aloita newsseihin postaamista (kirjoittamista) ennen kuin olet seurannut systeemin toimintaa tarpeeksi pitkään. Paikallisten ryhmien suhteen se tarkoittaa ehkä kuukautta, kansainvälisten suhteen puolta vuotta. Postatessasi ensimmäistä kertaa tee se johonkin testiryhmään, kuten sfnet.test. Erilaiset aloittelijoille-ryhmät eivät ole testaamista varten, poislukien sfnet.aloittelijat.testit.
Ennen kuin kirjoitat jotain, kannattaa lukea mitä ryhmässä on aikaisemmin aiheesta puhuttu. Uudet tulokkaat kysyvät usein asioita, jotka on kaluttu loppuun kauan sitten.
Uusi käyttäjä törmää yleensä ensimmäiseksi uutisryhmien ja artikkelien valtavaan määrään. Ensimmäiseksi kannattanee todeta, että kaikkea ei missään nimessä ole pakko lukea. Verkkopoliisi ei tule pamputtamaan vaikka jokin artikkeli jäisikin lukematta.
Eräs keino selvitä tulvasta on valita aluksi muutama ryhmä ja seurata niitä, sitten jatkossa voi laajentaa kiinnostusaluetta. Ryhmät kannattaa järjestää siten että kiinnostavimmat tulevat luettaessa ensimmäisenä vastaan, useimpien lukuohjelmistojen kohdalla tämä tehdään editoimalla .newsrc-tiedostoa. Isojen ryhmien seuraamisen voi aloittaa "catchuppaamalla" eli merkitsemällä kaikki artikkelit luetuiksi.
Artikkelia luettaessa kannattaa ensin katsoa otsikko. Useat uutistenlukuohjelmat (Gnus, Nn) tarjoavat mahdollisuuden selata pelkkiä otsikkorivejä ja valita vain kiinnostavat artikkelit. Mikäli aihe ei tunnu kiinnostavalta, voi koko sarjan yleensä tappaa k-näppäimellä.
Todennäköisesti et kirjoita newsseihin vain sormiesi lämmittelemiseksi vaan haluat välittää jonkin viestin muille ihmisille. Tässä yritän kertoa miten saat viestisi perille paremmin.
Käytä lyhyitä lauseita ja kappaleita. Hyvä kappaleen pituus on viidestä kymmeneen riviä, lyhyempiäkin saa olla. Erota kappaleet ylimääräisellä rivinvaihdolla toisistaan.
Kirjoita vasen reuna suorana ja ilman sisennystä, oikea vapaana. Tasattu oikea reuna ainoastaan vaikeuttaa lukemista.
Älä kirjoita liian pitkiä rivejä. Sopiva rivinpituus on jossain 65:n ja 71:n välillä. Varmista että rivit päättyvät rivinvaihtoon. (Tämä koskee etenkin tekstinkäsittelyohjelmiin tottuneita.) Useimmissa editoreissa on jonkinlainen wrap-moodi, jolloin rivinvaihto tulee automaattisesti. Käytä sitä.
Riviä ei kannata aloittaa 'from' -sanalla eikä pisteellä (.), ne muuttuvat usein matkalla muotoon '>from' ja '..'
Korostuskeinoja on käytettävissä aika vähän. Päätteenohjauskoodit eivät selviä newssien läpi. Onneksi. Usein käytetään _alleviivausta_, joskus näkee *vahvennettua* tekstiä. Toisinaan ihmiset HUUTAVAT. _Alleviivaus_ on näistä suositeltavin. *Vahvennus* sekoittuu usein korvausmerkkeihin (tiedäthän, *.foo). HUUTAMISTA on erittäin paha lukea ja sitä ei kannata käyttää paria sanaa pitempään. Sitä paitsi se koskee korviin.
Sarkasmi on vaativa tyylilaji. Mikäli et hallitse sitä, voi yrityksesi olla huvittava tai sarkastinen muuttua kirjoitettuna veriseksi loukkaukseksi. Kun äänenpaino ja ilmeet eivät ole tukemassa lausetta, sen merkitys muuttuu helposti.
Tämän vahingon pystyt estämään käyttämällä hymiötä oikeassa paikassa. Perusmalleja ovat :-), :) ja ;-). Variaatioita on loputtomasti. Lisäksi on surullinen hymiö :-(. (Jos et näe kuvia, kallista päätäsi vasemmalle 90 astetta.) Älä tunge hymiöitä jokaisen lauseen perään, kevennä vain pahimpia herjoja.
Artikkeliin vastatessasi voit lainata edellisen artikkelin tekstiä omassa artikkelissasi. Lainattu teksti erottuu kirjoittamastasi siitä että rivin alussa on >-merkki tai se on sisennetty yhden tabulaattorin verran. (Tämän takia kannattaa kirjoittaa alle 71 merkin rivejä ja olla sisentämättä vasenta reunaa). Moneen kertaan lainattu teksti erottuu monesta perättäisestä >-merkistä.
Lainaa vanhaa tekstiä aina mahdollisimman vähän, mieluiten ei ollenkaan. Lukijasi on saattanut lukea edellisen artikkelin juuri ennen omaasi tai sitten viikkoa aikaisemmin. Artikkelisi tulisi pystyä kertomaan molemmissa tapauksissa mistä on kyse. Yleensä kohtuullinen lainaus on edellisen kirjoittajan nimi ja muutama ydinrivi jotka paljastavat mistä on kyse. Tai kirjota omin sanoin lyhennelmän artikkelista johon vastaat.
Kokonaisen artikkelin lainaaminen riviäkään poistamatta on äärimmäisen epäkohteliasta, älä tee niin. Useimmat järjestelmät rajoittavat lainatun tekstin määrän puoleen artikkelin pituudesta. Tämä siksi että jos sinulla ei ole enempää omaa sanomista, niin olisi parempi että pitäisit turpasi tukossa.
Pitkät artikkelit, joissa käydään jonkun toisen kirjoittajan juttua läpi rivi riviltä ja vastataan jokaiseen riviin erikseen, ovat varsin tylsiä, eikä niitä yleensä juuri kukaan luekaan.
Sfnet ja finet-ryhmissä käytetään pääsääntöisesti suomea. Kansainvälisissä ryhmissä yleensä englantia. Poikkeuksena saksankielinen de.*, ruotsinkielinen swnet.*, ranskankielinen fr.* jne. -distribuutiot.
Älä käytä suomea tai ruotsia kansainvälisissä ryhmissä ilman hyvää syytä.
Vältä ammattisanastoa yleisessä keskustelussa. Jos keskustelu edellyttää erikoistermejä, käytä niitä. Muista että usein ryhmää lukee myös joukko alaa tuntemattomia mutta kiinnostuneita ihmisiä, jotka arvostaisivat termien selitystä.
Aikaisemmin käytettiin 7-bittisiä skandinaavisia merkkejä. Siis niitä jotka toisinaan näkyvät hakasulkeina. News-järjestelmä ei tukenut kunnolla muita.
Nyt ollaan pohjoismaissa siirtymässä tai siirrytty 8-bittiseen ISO Latin-1 merkistöön (ISO 8859-1). Tämän käyttöön kannattaa siirtyä, vanha 7-bittinen merkistö on katoamassa.
Signature eli allekirjoitus on se muutaman rivin mittainen pätkä artikkelin lopussa, jossa on kirjoittajan nimi ja mahdollisesti muita oleellisia tietoja.
Signature tehdään luomalla kotihakemistoon .signature-niminen tiedosto, jonka pituus ei ylitä neljää riviä, mukaanlukien tyhjät rivit. Tämä rajoitus on ehdottoman järkevä, ja siitä on turha urputtaa. Et sinä ole niin tärkeä että joku haluaisi tietää sinusta sen enempää. :)
Jos .signaturea käyttää, siinä kannattaa olla oma nimi, oman organisaation ulkopuolella menevissä viesteissä organisaation nimi ja kansainvälisissä yhteyksissä maa. Enempää ei tarvitse olla. Sähköpostiosoite näkyy miltei aina viestin otsikkotiedoista.
Usein on tapana laittaa signatureen jokin mietelause. Se kannattaa vaihtaa aina silloin tällöin. Muutakin sopivaa voi haluttaessa laittaa. Kunhan pysyy kohtuudessa. Isot ASCII-kuvat ovat huvittavia vain kerran.
Signaturen rivien maksimipituudeksi on hyvä rajata 78 merkkiä. 80 merkkiä mahtuu ruudulle, mutta Emacsissa 80. merkki menee seuraavalle riville. Sitten kun joku tahvo kuitenkin lainaa sitä...
Signaturen lainaaminen followupeissa on turhaa. Kuluttaa vain tarpeettomasti levytilaa ja tiedonsiirtokapasiteettia.
Potentiaalisesti loukkaava materiaali (esim. vähemmistövitsit) on tapana koodata rot-13-koodauksella, joka on tavallinen Caesarin transpositiosalakirjoitus avaimella 13. Eli isot ja pienet kirjaimet väliltä A-M korvataan kirjaimilla N-Z ja N-Z kirjaimilla A-M. Muita kirjaimia tai merkkejä ei korvata. Useimmissa lukuohjelmissa on Rot-13-koodin purku valmiina jonkin näppäimen takana. Rn:ssä X ja Gnussissa C-c C-r.
Rot-13-koodausta käyttämällä on vastuu artikkelin mahdollisesti aiheuttamasta loukkauksesta siirretty lähettäjältä vastaanottajalle (Yhdysvalloissa Tärkeä Asia). Rot-13-artikkelia ei voi lukea vahingossa, vaan sen lukemiseksi on tehtävä jotain. Niinpä kukaan ei voi valittaa että joutui yllättäen loukatuksi.
Jos postaat verkkoon jonkin uuden elokuvan loppukohtauksen ja joku tulee ja lyö sinua, niin voit syyttää vain itseäsi. Mikäli haluat keskustella jostain sellaisesta mitä joku ei ehkä välttämättä halua tietää, kuten kirjojen tai elokuvien loppukohtauksista, toimi seuraavasti: Laita tekstin alkuun ja mahdollisesti vielä otsikkoon isoilla kirjaimilla 'SPOILER' ja sitten katso että tekstin alussa on muutaman kymmenen riviä turvallista tekstiä, jossa mm. varoitetaan että artikkelin loppupuolella on paljastuksia. Tällöin et pilaa kenenkään jännitystä.
Useimmat uutistenlukuohjelmat ymmärtävät myös control-L -merkin (^L) sivunvaihdoksi ja eivät tulosta merkkiä seuraavaa tekstiä näytölle ennen seuraavaa välilyönninpainallusta. Se miten ^L:n saa tekstin joukkoon on sitten toinen ongelma, Emacsissa se tehdään C-q C-l -kombinaatiolla. Tätä voi käyttää hyvin esim. spoilerien peittämiseen tai vitsien jaksottamiseen.
Nykyään useimmat länsimaat ovat sitoutuneet Bernin konventioon, jonka mukaan kirjoittajalla on automaattisesti oikeus työhönsä, edellyttäen että se on riittävän omaperäinen. Mitään "Copyright"-merkintöjä ei tarvita.
Tekijänoikeuksien suojaaman työn, esimerkiksi lehtiartikkelin, postaaminen newsseihin on pääsääntöisesti laitonta. Otteita saa kyllä julkaista.
Kun jutussasi on vain välttämättömin asia lainattuja ja loppu on tiukkaa, selkeästi esitettyä asiaa, olet oikeilla jäljillä. Muista lyhyet ydinvirkkeet niin menestyt tässä maailmassa.
News-järjestelmän olennainen osa on ihmisten välinen keskustelu, tietojen ja mielipiteiden vaihto. Sen onnistumiseksi sinun on otettava toiset ihmiset huomioon.
Etenkin kansainvälisessä levityksessä käytä newsseissä olleeseen artikkeliin vastaamiseen ennemmin postia kuin suoraan newsseihin postaamista. Newssit leviävät uskomattoman laajalle ja kaikki tarpeeton aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, vaikka se ei yleensä sinulle näykään.
Ja kun ryhdyt vastaamaan, _lue alkuperäinen artikkeli ajatuksella_. Jos kirjoittaja tuntuu sanoneen jotain täysin tyhmää, olet saattanut hyvinkin vain ymmärtää väärin. Kansainvälisissä newsseissä kannattaa odottaa jonkin aikaa ennen kuin vastaa, koska joku on hyvinkin saattanut jo vastata kysymykseen siihen mennessä kuin alkuperäinen artikkeli ehtii meille.
Edelliseen artikkeliin viittaavaa artikkelia kutsutaan followupiksi. Followupin tunnistaa mm. siitä että subject-rivi alkaa (yleensä) tekstillä "Re:". Tulista followupia kutsutaan flameksi. Flamet ovat yleensä hyökkääviä ja päällekäyviä.
Flame ei yleensä saavuta sitä tarkoitusta mikä sillä näennäisesti on, eli alkuperäisen artikkelin kirjoittajan valistaminen. Fiksut lukijat ymmärtävät että kyse on pikemminkin liekittäjän halusta osoittaa omaa näppäryyttään toisen kustannuksella.
Flamet eivät kuulu rakentavaan keskusteluun.
Liekehtivän flamen kirjoittamisen voi usein välttää sillä että odottaa päivän tai vaikkapa vain tunnin ennen kuin kirjoittaa vastineensa. Ja lukee artikkelin uudelleen ajatuksella ennen kuin vastaa. Vähentää huomattavasti julkista kasvojen menettämisen riskiä.
Muista: tuleva työnantajasi saattaa lukea newssejä. Tai tuleva aviopuolisosi.
Flamefestejä parhaimmillaan - tai pahimmillaan. Tyypillisesti tapellaan joidenkin tiettyjen koneitten tai käyttöjärjestelmien välisistä eroista. Mac vastaan PC -väittely on ehkä eräs yleisimmistä. Tai UNIX vastaan muut käyttöjärjestelmät.
Väittelijät yleensä onnistuvat vain osoittamaan oman pikkusieluisuutensa ja kykenemättömyytensä näkemään suurempia kuvioita väittelyllään. Erityisen yleisesti unohdetaan että useimmille meistä tietokoneet (useimmat sodat pyörivät tietokoneiden ympärillä) ovat työkaluja eivätkä mitään taide-esineitä tai syvällisen palvonnan kohteita. "Kun ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta."
Kun muistat "Asiat tappelevat keskenään, eivät ihmiset", menestyt paremmin.
Sähköposti on henkilökohtaista. Sen lainaaminen julkisesti on epäkohteliasta ja tilanteesta riippuen jopa tekijänoikeuslakien vastaista. Vastauksen johonkin tekniseen kysymykseen voi yleensä julkaista, mutta silloinkin kannattaa varmistaa lupa kirjoittajalta. Sen sijaan flame-sodan ollessa julistettuna vastustajalta saadun henkilökohtaisen viestin julkaiseminen katsotaan erittäin törkeäksi teoksi.
Rec.hunting on ryhmä jossa keskustellaan metsästyksestä. Jos olet itse vannoutunut metsästyksen vastustaja, _älä_ mene julistamaan ideaasi rec.huntingissa. Metsästäjillä on oikeus keskustella harrastuksestaan rauhassa. Sillä siisti. Ja metsästäjät pitäkööt turpansa kiinni rec.food.vegetarian-ryhmässä, jolleivat ole kasvissyöjiä.
Maailma on täynnä moralisteja, jotka yrittävät pakottaa muut ihmiset elämään heidän tavallaan. Useimmat heistä eivät ymmärrä moralisoinnillansa vain lisäävänsä vahinkoa. Jos haluat keskustella jonkin asian periaatteellisista oikeutuksista, mieti tarkkaan minne keskustelu sopii ja ota selvää ryhmän tarkoituksesta ensin. Useimmat ihmiset eivät halua keskustella viidettäkymmenettä yhdettätoista kertaa harrastuksensa tai uskontonsa oikeutuksesta.
Perustele. Esitä referenssejä. Jos esität oman mielipiteesi, sano se selkeästi, jos kirjoitat jonkin toisen puhumaa, kerro kenen. Vältä termejä "yleisessä tiedossa" ja "asiantuntijoiden mukaan". Useimmat lukijat ovat älykkäitä ja ymmärtävät että "yleisessä tiedossa" tarkoittaa samaa kuin "uskoakseni".
Jos et ole varma asiastasi, sano se. Jos yleensä edustat jotain tahoa, sano edustatko sitä myös tässä asiassa vai et. Jos olet töissä firmassa, joka valmistaa tai myy hattivatteja, tee se tiettäväksi, jos osallistut keskusteluun hattivateista. Etenkin jos haukut kilpailijan tuotteita.
Budolajien tekniikat perustuvat usein vastustajan voiman hyväksikäyttöön. Esimerkiksi oikein ajoitetussa judoheitossa heittäjä lähinnä ohjaa hyökkääjän kaatumista heittäjän ylitse maahan ja heittoon tarvittava voima tulee hyökkääjän omasta vauhdista. Mitä isompi hyökkääjä ja mitä lujempaa tulee, sitä rajummin hän myös osuu maahan.
Vastaavaa periaatetta voidaan myös soveltaa keskusteluun. Olettakaamme että joku on lähettänyt vitsin: "Miksi Steve Wonder hymyilee laulaessaan? Koska hän on sokea eikä näe että on musta." Kuvitelkaamme että olet itse sokea ja jostain syystä tunnet olevasi hirveän loukkaantunut tämän vitsin takia. Normaali reaktio olisi tietenkin kirjoittaa satarivinen fleimi jossa haistattaa pitkät vitsin lähettäjälle ja sen jälkeen kuvailee tämän ominaisuuksia kolmanteen sukupolveen asti. Ja josta todennäköisesti ei olisi mitään hyötyä. Muut lukijat painaisivat k-näppäintä nopeammin kuin Mustanaamio iskee konnaa kuonoon ja itse viestin lähettäjä urputtaisi takaisin, jonka jälkeen kävisitte pitkän sodan ja lopputulos olisi nolla.
Parempi tekniikka olisi nykäistä matto hyökkääjän alta. Kirjoita kohtelias viesti: "Olen itse sokea ja luen tätä pistenäytölläni. On kiva kuulla että meistä sokeistakin on vitsejä, tunnemme toisinaan olevamme niin kovasti olevamme muun yhteiskunnan ulkopuolella. Mutta en täysin ymmärtänyt vitsiä, joten kertokaapa minulle: mitä on musta?" Tällä vastauksella pystyt siirtymään budon tekniikoista filosofiaan. Et ole ainoastaan torjunut hyökkäystä vaan pyyhkinyt sen olemassaolon pois. Todennäköisesti onnistut käynnistämään jonnekin kiinnostavan keskustelun näkövammaisista ja heidän keinoistaan käyttää tietokoneita. Vitsin lähettäjäkään ei tunne oloaan pahaksi ja saattaa kuitenkin miettiä ennen kuin vitsailee sokeiden kustannuksella toistamiseen.
Harjoitustehtävä: Entäpä jos oletkin musta etkä sokea ja loukkaannut edellisestä vitsistä? Miten silloin vastaisit siten että et itse loukkaisi ketään ja saisit ihmiset hienotunteisimmiksi?
Älä kirjoita artikkeleita joissa sanot "En ole koskaan kuullut tuosta asiasta mitään aikaisemmin, enkä edes tiedä siitä mitään, mutta kuvittelen..." ja sitten arvailet puuta heinää.
Jos keskustelun kuluessa aihe vaihtuu, muuta myös otsikko. Jos otsikkorivillä lukee hyperventilaattorit ja keskustelu käsitteleekin separaattoreita, ei keskustelu luultavasti tavoita niitä ihmisiä, joita se kiinnostaisi.
Joku on postannut artikkelin joka loukkaa tunteitasi ja saa sinut näkemään punaista. Aloitat vastauksen, toteat että sinulla ei oikeastaan ole juuri mitään varsinaista sanomista, mutta tekisi mieli näpäyttää... _Keskeytä_artikkelisi_. Älä lähetä sitä. Vastaa vaikka postilla.
Sähköpostia ei voi peruuttaa. Newssien postauksen voi. Useimmissa ohjelmissa se tapahtuu painamalla isoa C-kirjainta (Cancel). Käytä tarvittaessa.
Niitä sattuu. Mikäli huomaat oman virheesi, ja se ei ole oleellinen, älä välitä. Jos se on oleellinen, peruuta artikkeli, ja lähetä korjattuna uudestaan. Jos se on jonkun muun virhe, älä puutu asiaan. Tai lähetä postia.
Henkilöt jotka lähettävät kansainvälisiin newsseihin huomautuksen jonkun toisen tekemästä kirjoitusvirheestä, tekevät kaikille lukijoille kerralla selväksi älykkyysosamääränsä ja kengännumeronsa välisen korrelaation.
Jos et saa postia menemään jonnekin, älä postaa kansainvälisiin newsseihin. Kysy ylläpidolta, soita puhelimella, kirjoita paperikirje jne. Se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin newsseihin postaaminen. Sama koskee kysymyksiä jonkin henkilön olinpaikasta tai yhteyksistä tiettyyn paikkaan. Jos haluat tietää onko Umba-Umba-saarten teknillinen korkeakoulu verkossa, soita Umba-Umba-saarille ja kysy. Poikkeuksena soc.net.people-ryhmä, joka on olemassa juuri ihmisten etsimistä varten.
Keskustelua keskustelusta. "Voimmeko puhua tästä asiasta tässä ryhmässä?" Harvinaisen tylsää. Yritä välttää.
Verkko on yhteinen hiekkalaatikko ja siellä pitäisi käyttäytyä sen mukaisesti. Valitettavasti jotkut haluavat ehdottomasti heittää hiekkaa toisten silmiin. Kuten jotkut meistä oppivat jo hiekkalaatikolla, paras tapa päästä heistä eroon on olla huomaamatta heitä.
Eräs tapaus oli henkilö joka halusi välttämättä selittää miten juutalaisten joukkotuho toisen maailmansodan aikana oli pelkkää sionistipropagandaa. Muutama henkilö otti yhteyttä hänen käyttämänsä koneen ylläpitoon ja onnistui poistamaan hänen lupansa. Seuraus: kyseinen tyyppi hankki luvan toisesta paikasta ja jatkoi juttujensa levittämistä verkkoon.
Tehokkaampaa olisi ollut laittaa hänen käyttäjätunnuksensa kill-tiedostoon, jolloin hänen kirjoittamiaan juttuja ei tarvitse lukea. Ongelmana on vielä ihmisten vastaukset näihin juttuihin, mutta sille ei voi mitään. Mikäli tällaiset henkilöt häiritsevät liikaa, lopeta newssien lukeminen.
Jos itse käyttäydyt epäkohteliaasti tai lainailet liikaa muiden tekstejä tai käytät isoa signaturea, päädyt hyvin äkkiä useimpien lukijoitten kill-tiedostoihin. Silloin menetät newsseistä mahdollisesti saatavat hyödyt, vaikka myöhemmin parantaisit tapasi. Kukaan ei lue juttujasi, kukaan ei vastaa kysymyksiisi.
Newsjärjestelmä on jäsennetty ryhmiin. Jokaisella ryhmällä on nimi ja muutaman rivin mittainen kuvaus, joka määrittää mihin käyttöön ryhmä on tarkoitettu. Kansainvälisissä ryhmissä tiedot julkaistaan säännöllisesti ryhmässä news.announce.newusers. Kotimaisten ryhmien lista ja kuvaukset vastaavasti ryhmässä sfnet.ryhmat+listat. Alt-ryhmistä ei vastaavia tietoja yleensä ole. Kohtuullisen kuvan ryhmän tarkoituksesta saa myöskin seuraamalla sitä jonkin aikaa.
Oikean ryhmän valinta on tärkeää. Kannattaa miettiä muutama minuutti mihin ryhmään asia kuuluu. Väärästä ryhmästä saa vain valituksia.
Mahdollisen töppäyksen vakavuus riippuu ryhmän laajuudesta. Töppäys paikallisessa ryhmässä (hut.*, lut.*, tut.* jne. tai TKY:n Otaxissa) ei yleensä paina paljoakaan. Sfnet-ryhmät leviävät jo laajemmalle. Isoissa, kansainvälisissä newsseissä ei kannata töppäillä, vaikka muut ulkomailla niin tekevätkin. Suomalaisilla on toistaiseksi ollut kohtuullisen hyvä maine, älä pilaa sitä.
Jos asia todellakin ja varmasti on niin tärkeä että se kuuluu useaan ryhmään, älä postaa sitä erikseen joka ryhmään, vaan laitaa ryhmien nimet Newsgroups: -riville pelkällä pilkulla (ei välilyöntiä) erotettuna. Useimmat lukuohjelmat osaavat sitten merkitä artikkelin luetuksi muissa ryhmissä, joten lukijat näkevät sen vain kerran. Ohjaa jatkokeskustelu yhteen ryhmään Followup-To: -kentällä. Ja käytä ristiinlähetystä vain jos asia on todellakin riittävän tärkeä.
Mikäli olet sitä mieltä että keskustelua käydään väärässä ryhmässä, sen voi siirtää parempaan paikkaan kirjoittamalla artikkelin alkuun "Siirrän keskustelun. fii.faa.foosta pii.paa.poohon." Kirjoita Newsgroups: -riville molempien ryhmien nimet ja Followup-To: -riville pii.paa.poo.
Uutisryhmän perustaminen Suomen news-alueelle on helppoa, yleensä riittää pyyntö ryhmään sfnet.ryhmat+listat. Jos pyyntö on suunnilleen järkevä ja kiinnostusta tuntuu olevan, ryhmä voidaan perustaa ilman sen kummempia ongelmia.
Kansainvälisten ryhmien perustaminen on paljon moninmutkaisempaa. Se edellyttää puolentoista kuukauden mittaista keskustelu- ja äänestysprosessia. Tarkemmat ohjeet julkaistaan säännöllisesti ryhmässä news.announce.newusers.
Alt-ryhmiä voi perustaa kuka tahansa, mutta niistäkin on kohteliasta keskustella ryhmässä alt.config. Millään taholla ei kuitenkaan ole velvollisuutta välittää niitä eteenpäin ja niiden levinneisyys onkin jonkin verran rajoitetumpi kuin varsinaisten ryhmien.
Säännöllisesti kun jokin uusi ryhmä perustetaan, ovat ensimmäiset postaukset kysymyksiä "Miksi kukaan ei postaa tänne?" ja "Mikä ryhmä tämä on?" Edellinen kysymys osoittaa että kysyjä on onneton hätiköijä. Yleensä uuden ryhmän leviäminen kautta verkon kestää muutaman päivän ja keskustelu kyllä käynnistyy sitten omalla ajallaan. Jälkimmäinen että kysyjä ei osaa itse lukea news.newgroups tai sfnet.ryhmat+listat -ryhmästä selvitystä. Lisäksi miltei aina jokin uuden ryhmän luomista aktiivisimmin ajaneista henkilöistä postaa selvityksen ryhmän tarkoituksesta ja mahdollisesta historiasta. Ole kärsivällinen.
Mikäli jossain ryhmässä ei ole keskustelua ja haluaisit sellaista luoda, älä kysy "onko kaikki tyhmiä vai miks'ei kukaan kirjoita mitään?" Kohteliaampi tapa herättää keskustelua on kirjoittaa itse jonkinlainen alustus keskustelulle. Se voi olla kysymys tai essee tai kirjallisuuslista tai jotain muuta vastaavaa.
Moderointi eli toimittaminen tarkoittaa sitä, että ryhmään postattu artikkeli ei tule näkyville heti, vaan se kulkeutuu ensin moderaattorille, joka hyväksyy tai hylkää sen.
Moderointia käytetään joko pitämään keskustelu asiassa tai pitämään ylimääräiset jutut poissa tiedotusryhmistä. Se on usein oleellinen osa tulenarkojen ryhmien toimintakunnon säilyttämisessä. Esimerkki hyvästä moderoinnista on sci.military, ryhmä joka on varattu ainoastaan sotatieteeseen liittyviin keskusteluihin, ei poliittisiin eikä historiallisiin keskusteluihin. Ilman moderointia liikenne ryhmässä olisi todennäköisesti kasvanut räjähdysmäisesti Persianlahden sodan aikana ja ryhmä olisi muuttunut lukukelvottomaksi.
Moderointi vaatii myös moderaattorin eli henkilön joka on valmis istumaan kuumalla pallilla ja kestämään valituksia. Hänen tehtävänsä on olla objektiivinen. Useimmat moderaattorit onnistuvat siinä kohtuullisesti.
Itse vertaan moderointia yleensä toimittamiseen. Toiset ovat usein verranneet sitä sensuuriin. En ymmärrä täysin miksi. Puheenvapaus news-järjestelmässä ei todellakaan ole mikään oletusarvo. Eivät lehdetkään julkaise kaikkia yleisönkirjeitä. Ja usein moderoiduille ryhmille on olemassa myös jokin vaihtoehtoinen ryhmä. Moderointi on olemassa vain keskustelun tason varmistamiseksi.
On myös paljon ryhmiä jotka toimivat hyvin ilman moderointia. Nämä ovat yleensä ryhmiä, joiden aihepiiri on rajattu eikä erityisen tulenarka. Esim. rec.backcountry.
Toisinaan tekee mieli puhua pehmoisia. Sellainen on kuitenkin epäkohteliasta tavallisissa ryhmissä, koska kunnon huuhaan erottaminen vakavasta asiasta on vaikeata. Niinpä on perustettu sfnet.huuhaa ja otaxin huuhaa. Niissä on vakavien asioiden puhuminen kiellettyä.
Usein on tarve saada ratkaisu johonkin tekniseen ongelmaan. Tällöin on ongelma kuvattava riittävän hyvin. Jos kysymys kokonaisuudessaan kuuluu "miksi en saa yhteyttä Vipuseen?" voisi sen jättää yhtä hyvin kysymättä. Eri koneiden välille voi luoda yhteyksiä kymmenillä eri tavoilla, tuollaiseen kysymykseen vastaaminen edellyttäisi kaikkien eri tapojen keksimistä ja kokeilemista. Kysymykseen pitää aina liittää kuvaus tyyliin "kun yritin ottaa yhteyttä hilasta vipuseen komennolla 'rlogin vipunen' kello 18.32 tänään 31.4, kone vastasi 'bus error (core dumped)'". Hyväkään kysymys ei tietenkään takaa vastausta, mutta se parantaa mahdollisuutta saada vastaus.
Älä myöskään otaksu liikoja. Jos haluat siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä älä kysy "Miten yhdistän kaksi mikroa modeemeilla?", koska tällöin sidot itsesi tiettyyn ratkaisuun. Kysy ennemmin "Haluan siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä, olisiko koneiden yhdistäminen modeemeilla hyvä idea ja miten se tehdään?" Ja joku vastaa että "Ei, hanki sen sijaan ohjelma joka jakaa tiedoston pienempiin osiin ja osaa koota sen uudestaan muualla."
Toisinaan näkee kansainvälisissä ryhmissä kysymyksiä, joiden lopussa lukee "lähettäkää postia, en seuraa ryhmää." Tämä on varsin epäkohteliasta. Jos omaan asiaan ei itsellä ole edes tuon vertaa kiinnostusta, niin kuinka voi kuvitella että joku viitsii vastata? Tietenkin jos on jokin erityinen tekninen syy, joka estää ryhmän seuraamisen, kannattaa ilmoittaa se.
Sen sijaan "lähettäkää postia, postaan yhteenvedon" on erittäin kohteliasta. Tällöin asiasta kiinnostumaton ei joudu kahlaamaan suuren artikkelimäärän halki ja asiasta kiinnostuneet lukijat saavat tiiviin informaatiopaketin kun kysyjä on sen koonnut. Kysyjänkään ei tarvitse välttämättä seurata ko. ryhmää, vaikka usein se kannattaa, koska kokemus on osoittanut että suuri osa vastauksista kuitenkin tulee ao. ryhmään. Ja se yhteenveto pitää myös muistaa lähettää. Mielellään siistittynä, ilman ylimääräisiä otsikkotietoja. Tai sitten lyhyt toteamus "ei yhteenvetoa" jos vastauksia ei ole tullut. Sitä paitsi useilla ihmisillä on pelko julkista kirjoittamista kohtaan, mutta postia he kyllä uskaltavat kirjoittaa. Joten saat luultavasti enemmän vastauksia.
Usein on kohteliasta myös kertoa että ongelma on ratkaistu ja miten se on ratkaistu. Muuten ihmiset jatkavat vastaamista turhaan.
Ja apua pyytäessäsi ole muutenkin kohtelias. älä sano "Haluan ohjelman joka..." Sano "Voisiko joku kertoa mistä saisin..." Iso ero henkilölle joka miettii vastaako kysymykseesi vai ei.
Artikkelien numerot ovat täysin paikallisia. Artikkeli numero 1234 siinä koneessa jossa sitä luet ei välttämättä ole numero 1234 missään muualla. Ainoa keino tunnistaa jokin artikkeli yksiselitteisesti on sen Message-ID:-kenttä.
Tähän ryhmään postataan säännöllisin väliajoin parinkymmenen artikkelin rypäs jossa on yleisiä ohjeita, ohjeet kansainvälisten uutisryhmien perustamisesta, lista kaikista uutisryhmistä ja lukuisista postituslistoista kuvauksineen jne. Ehdottoman suositeltavaa luettavaa.
Tähän ryhmään kerätään kaikkien mahdollisten ryhmien FAQ-listoja, eli vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Erinomaista yleissivistävää luettavaa.
Jos joku opettaa sinua, et välttämättä pysty korvaamaan sitä hänelle. Mutta voit opettaa edelleen jotakuta muuta. Samoin newsseissä. Joissakin ryhmissä olet kyselijä tai vain lukija, joissakin ryhmissä pystyt itse osallistumaan keskusteluun ja tarjoamaan jotain muillekin.
News-palvelua ei omista kukaan. Aikaisemmin, kun järjestelmä toimi pitkälti korkeakoulujen varassa, kaikkea kaupallisuuteen vivahtavaakin käyttöä paheksuttiin voimakkaasti. Nykyään asenne ei ole yhtä kärjistynyt, mutta suoraa mainostamista ei edelleenkään suvaita. Asenne on sikäli kuitenkin kaksinaismoralistinen, että eräiden valmistajien tuotteille on omia keskusteluryhmiä.
Usein myös kaupallisten intressien edustajat osallistuvat keskusteluun ryhmässä peittelemättä ja tätä ei paheksuta. Joten kyse on enemmän tyylistä kuin sisällöstä. Jos joku kysyy ryhmässä ratkaisua ongelmaansa ja yrityksellä on sellainen varastossa, ei tämän kertomista voi pitää kohtuuttomana. Ja perinteisesti signatureissakin on suvaittu yrityksen esille tuominen ja tuotteidenkin mainitseminen sanalla tai parilla. Joten omien kaupallisten etujen ajamista ei sinänsä voi pitää yksiselitteisen tuomittavana, mutta se on tehtävä tavalla, josta on hyötyä yhteisölle, eikä vain käytettävä järjestelmää mainoskanavana.
Newsseihin kirjoittaminen on esittävä taidemuoto. Muista se. Lukijoiden määrä on kymmen- tai satakertainen verrattuna kirjoittajiin. Kun vastaat jonkun kysymykseen kymmenet tai sadat ihmiset joista et ole koskaan kuullutkaan lukevat sen. Kun käyt flame-sotaa, suuri joukko ihmisiä arvostelee molempia kirjoittajia.
Usein samat kysymykset toistuvat säännöllisin väliajoin. Tällöin usein joku aktiivikäyttäjä luo kyseiselle ryhmälle Frequently Asked Questions -listan, joka on yksinkertaisesti lista usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Lista on sitten tapana postata kerran kuussa tai kahdessa.